EU:n vetystrategia on merkittävä kehitysaskel synteettisen metaanin markkinan kannalta
Energiajärjestelmien ympäri maailman on muututtava radikaalisti, jotta ilmastonmuutokseen voitaisiin puuttua vakavissaan. Tämä viesti kajahtaa korkealta ja kovaa EU:n heinäkuussa julkaistussa vetystrategiassa.
Tarve vedylle omistetun strategian luomiseen on helppo ymmärtää. Ensinnäkin, jotta ilmastonmuutosta voitaisiin hidastaa, on energiantuotannon, teollisuuden, liikenteen ja muiden sektorien päästöjen vähennyttävä nopeasti ja voimakkaasti. Suurelta osin muutoksessa on kyse fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta päästöttömällä sähköllä.
Päästöjen vähentäminen on kuitenkin osoittautunut erittäin haasteelliseksi suuressa osassa talousjärjestelmää. Päästövähennysten kannalta hankalimmat sektorit vastaavat jopa 30 %:sta globaaleista päästöistä, minkä johdosta ilmasto-ongelmaa ei voida ratkaista, jos näille sektoreille ei keksitä ratkaisuja. Monilla näistä sektoreista sähköistämiseen liittyy suuria kysymyksmerkkejä. Uusiutuvaa vetyä pidetään hankalien sektorien päästövähennysten kannalta avaimena.
10 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä
Vety on energiatiheä molekyyli. Sitä voidaan tuottaa halkaisemalla vesimolekyyli osiinsa hyödyntämällä puhdasta sähköä elektrolyysiksi kutsutussa prosessissa. Vetyä voidaan käyttää esimerkiksi polttokennoissa, ja, kenties vielä olennaisemmin, sitä voidaan käyttää synteettisten hiilivetyjen raaka-aineena.
EU:n kunnianhimoisena tavoitteena on tuottaa vuoteen 2024 mennessä miljoona tonnia ja vuoteen 2030 mennessä 10 miljoonaa tonnia uusiutuvaa vetyä. Aikataulu on kireä, sillä maailmalta on pian loppumassa hiilibudjetti. Näin ollen on keskeistä paitsi asettaa tavoite uusiutuvan vedyn tuotannolle, myös laatia realistinen suunnitelma puhtaan polttoaineen jakelulle ja käytölle.
Vedyn siirtoon, jakeluun ja käyttöön liittyvä infrastruktuuri ottaa tällä hetkellä vasta ensi askeliaan. Ennen kuin vetyinfraa voidaan laajassa mittakaavassa toteuttaa, on ratkaistava useita haastavia teknis-taloudellisia ongelmia. Vetyinfraan liittyvät haasteet ovat lievästi sanoen kiusallisia huomioiden ilmastonmuutoksen hillinnän kiireellisyys.
Synteettinen metaani on puhtaan vetytalouden keskeinen polttoaine
Hiilivedyille, kuten metaanille, on jo nykyisellään olemassa laaja siirron, jakelun ja käytön infrastruktuuri. Yksin Euroopassa on asennettuna tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä aktiivisessa käytössä olevaa kaasuputkistoa.
Synteettinen metaani – CH4 – tuotetaan reagoimalla uusiutuvaa vetyä ja hiilidioksidia. Se on hiilivedyistä rakenteeltaan yksinkertaisin, minkä myötä sillä on myös niistä korkein energiatiheys (55,5 MJ/kg). Q Powerin tapauksessa metaanin tuotanto tapahtuu vieläpä poikkeuksellisella 83 % hyötysuhteella.
Euroopassa olemassa oleva kaasuverkosto kattaa suurimman osan mantereesta. Tätä voimavaraa voidaan hyödyntää täysimääräisesti synteettisen metaanin jakelussa. Metaanin käsittely on turvallista, ja sen käytöstä ja jakelusta on kertynyt runsaasti kokemusta kymmenien vuosien ajalta.
Vedyntuotantoa ajetaan ylös, päästövähennystavoitteita kiristetään ja uusiutuvan energian saatavuus paranee nopeasti. Asetelma lupaa hyvää synteettisen metaanin tuotannon ja kysynnän kasvun kannalta.
