Keravan Energian ja Q Powerin pilottihanke on tuottamassa ratkaisun kahteen isoon ilmastokysymykseen: energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen nollaamiseen ja raskaan liikenteen siirtymiseen fossiilisista uusiutuviin polttoaineisiin.
Teksti: Pekka Karppinen
Kuvat: Annika Segerstråle-Lötjönen
Keravan biovoimalaitoksen kyljessä on kolme teräskonttia, joiden sisälle asennettu laitteisto tuottaa uusiutuvaa synteettistä metaania. Keitokseen tarvitaan vain kaksi ainesosaa, hiilidioksidi ja vety. Hiilidioksidi saadaan voimalaitoksen savupiipusta. Vedyn tekee elektrolyyseriksi nimetty laite, joka hajottaa sähkön avulla vesimolekyylit vety- ja happiatomeiksi.
Lopputuote valmistuu mikrobipohjaisessa metanointiprosessissa, joka juontaa juurensa lounaishämäläisestä suosta. Q Powerin toinen perustaja ja pääomistaja Ilkka Herlin kertoo:
”Professori Erkki Aura keksi ajatella, voisivatko suossa metaania tuottavat mikrobit tuottaa sitä myös hänen kellarissaan. Vuonna 2007 hän haki Torronsuolta turvetta, laittoi sen itse rakentamaansa reaktoriin ja hokkus pokkus: sieltä alkoi tulla metaania.”
Vuosia myöhemmin Herlin ja hänen puolisonsa Saara Kankaanrinta ostivat patenttiaihiot, ja keksinnön kehittämis- ja kaupallistamistyö pääsi jatkumaan. Tänä päivänä Q Powerilla on käsissään toimiva teollinen tuote.
Herlinillä on kirjaimellisesti maanläheinen näkemys ilmastonmuutoksen syistä ja torjuntakeinoista. Ilmastonmuutos johtuu alkuaineiden kiertojen häiriintymisestä. Hiiltä on vapautunut maaperästä ilmakehään fossiilisten polttoaineiden käytön ja maankäytön muutosten seurauksena. Hiiltä on ilmakehässä liikaa ja maaperässä liian vähän.
”Voimme vaikuttaa asiaan kahdella tavalla: vähentämällä päästöjä – ja käyttämällä ne uudestaan esimerkiksi uusiutuvan metaanin valmistuksessa – tai parantamalla viljelymenetelmiä.”
Kumpaakin keinoa kehitetään Qvidjan tutkimustilalla Paraisilla, Varsinais-Suomessa.
Vaikeat viimeiset prosentit
Keravan Energian toimitusjohtaja Jussi Lehto pääsi tutustumaan metanointiprosessiin Qvidjan koelaitoksella ja innostui näkemästään välittömästi. Uusiutuvan metaanin valmistus voisi tarjota ratkaisun energiantuotannon jäljellä oleviin hiilidioksidipäästöihin, joita on Keravalla hankala enää puristaa pienemmiksi tavanomaisin konstein.
”Olemme pystyneet vähentämään tuotantomme päästöjä 88 prosenttia vuoden 2010 tasosta, mutta viimeiset 12 prosenttia ovat ne kaikkein vaikeimmat. Siksi olemme hakeneet yhteistyökumppania, jolla olisi niin pitkälle kehitettyä teknologiaa, että voisimme lähteä toteuttamaan teollisen tason hanketta.”
Q Powerista Keravan Energia löysi etsimänsä kumppanin. Missiokseen Q Power on määritellyt konkreettisten ratkaisujen aikaansaamisen ilmastonmuutoksen torjuntaan. Keravan Energialla taas halutaan kertoa mieluummin teoista kuin suunnitelmista.
”Ensimmäisestä tapaamisesta alkaen yrityskulttuurit kohtasivat. Meillä on ollut hyvä yhdessä tekemisen meininki”, Q Powerin toimitusjohtaja Eero Paunonen toteaa.
Keväällä 2021 yhtiöt tekivät hankkeesta esiselvityksen. Sen pohjalta päätettiin edetä kohti 4-10 megawatin teollista tuotantolaitosta, joka aloittaisi toimintansa Keravalla vuonna 2024. Koetuotanto käynnistyi syksyllä 2021, kun Q Powerin ja sen kumppanien kehittämät hiilidioksidin talteenotto- ja metaaninvalmistuslaitteistot asennettiin biovoimalaitokselle.
”Pienen mittakaavan pilotti on käynnissä, ja olemme tuloksiin kohtuullisen tyytyväisiä. Yksityiskohtien eteen on jouduttu tekemään paljon töitä, mutta nyt näyttää jo aika mukavalta”, Paunonen myhäilee.
Tuotteiden ja teknologioiden skaalaamisesta keskusteltaessa Herlin siteeraa mielellään erästä tapaamaansa satama-asiantuntijaa: kun on nähnyt yhden konttiterminaalin, on nähnyt yhden konttiterminaalin.
”Näin se on kaikessa bisneksessä. Toimivuus on testattava paikan päällä ja katsottava jokainen yksityiskohta. Vasta sitten tiedetään, kuinka hyvin homma toimii.”
Kaksinkertainen ympäristöhyöty
Uusiutuvan metaanin tuotanto voisi vähentää biovoimalan hiilidioksidipäästöjä arviolta 16 500 – 20 000 tonnia vuodessa. Myöhemmässä vaiheessa tavoitteena on Lehdon mukaan ottaa savukaasuista talteen kaikki hiilidioksidi.
”Pitemmän aikavälin iso tavoitteemme on tehdä energiaa ilman hiilidioksidipäästöjä, ja se tulee mielestäni asettaa koko toimialan tavoitteeksi.”
Keravalla tuotannon pitäisi olla päästötöntä vuoteen 2030 mennessä.
Energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen muuttaminen uusiutuvaksi metaaniksi avaa samalla tien raskaan liikenteen vihreään siirtymään. Kymmenen megawatin metaanilaitoksen tuotannolla pystyisi kattamaan noin 250 raskaan yhdistelmäajoneuvon polttoaineen vuosikulutuksen.
Kaupunki- ja lyhyen matkan liikenteessä pärjätään sähköllä, mutta pitkän matkan liikenteessä ei, eikä raskaalla kalustolla varsinkaan. Toista synteettisen metaanin veroista ratkaisua ei ole Herlinin mukaan luvassa dieselöljyn korvaajaksi ainakaan 15 vuoteen.
”Näen, että ensi vaiheessa meidän täytyy näyttää uusiutuvan metaanin toimivuus sellaisessa kohteessa, johon ei ole muuta ratkaisua, mutta myöhemmin sille tulee aivan varmasti muitakin käyttökohteita.”
Uusiutuvalla metaanilla voitaisiin korvata fossiilista maakaasua energiantuotannossa ja lämmityksessä. Metanointiprosessissa syntyy lämpöä, joka kannattaa ottaa talteen ja siirtää kaukolämpöverkkoon. Uusiutuvasti tuotetun sähkön varastointiin metaani on yksi mahdollisuus.
Liiketaloudellinen järki
Osapuolet painottavat, että ympäristöllisen kestävyyden ja teknologisen toimivuuden ohella hankkeelta edellytetään taloudellista kannattavuutta. Vaatimus koskee sekä hiilidioksidin talteenottoa että metaanintuotantoa.
Asioita voidaan tehdä valtiollisten tukien varassa vain määräänsä asti. Todelliset ratkaisut ovat sellaisella pohjalla, että ne kantavat itse itsensä”, Jussi Lehto muotoilee.
Q Powerin näkökulmasta kaukolämmön ja sähkön tuottajilla on hallussaan infrastruktuuri, joka mahdollistaa ratkaisun kustannustehokkuuden.
”Meidän tuotannossamme syntyy muitakin jakeita kuin synteettistä metaania, muun muassa lämpöä ja happea. Niiden hyödyntäminen Keravan Energialla jo olemassa olevan infran avulla on keskeistä hankkeen taloudellisen järkevyyden kannalta”, Eero Paunonen alleviivaa.
Tuotantoprosessi tarvitsee myös seurantaa, kunnossapitoa ja valvontaa, jotka on mahdollista järjestää voimalaitoksella. Ilkka Herlinillä ei ole pienintäkään epäilystä, etteikö synteettisestä metaanista saataisi kilpailukykyinen polttoaine raskaalle liikenteelle. Sekoitevelvoite mullistaa bisneslogiikan ja helpottaa siirtymää.
”Laskelmiemme mukaan tuotteemme menee alle dieselin hinnan. Synteettisestä metaanista tulee polttoaine, jota kannattaa ostaa raskaassa liikenteessä. Tulisi sitä henkilöautoillekin, mutta EU on päättänyt, että nyt mennään sähköautoihin.”
Kaikki peliin
Herlin sanoo oppineensa kantapään kautta, että ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan laajaa yhteisrintamaa.
”Siitä ei vain tule mitään, elleivät mukana ole ostaja, myyjä ja julkinen valta, ja sitten vielä loppuasiakas eli kuluttaja. Kaikki tarvitaan peliin mukaan, muuten se ei lähde etenemään.”
Nyt on vihdoin päästy vaiheeseen, jossa alkaa tapahtua. Keravan Energian ja Q Powerin yhteishankkeessakin tapahtuu paljon vuonna 2022. Tehtävälistalla on mm. toteutussuunnittelua sekä lupien ja tukien hakemista. Investointipäätös teollisesta laitoksesta pystytään hyvässä lykyssä tekemään loppuvuodesta.
”Jos saa esittää kainon toivomuksen, niin voisikohan valtio tehdä jotakin lupaprosessien nopeuttamiseksi? Silläkin on ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta iso merkitys, että saisimme investoinnit nopeammin liikkeelle”, Herlin lopettaa.
